Syyslomalla kävimme vaimon kanssa eräässä eteläisen Euroopan maassa, jonka nimi alkaa p:llä ja päättyy l:ään. Matkanteko oli sangen mutkallista. Mennen tullen jouduimme lentämään kolmella lentokoneella. Mennessä lähdimme kotoa kello 10 aamupäivällä ja olimme perillä kohteessa kello 2:n ja 3:n välillä aamuyöllä.
Eikä tässä vielä kyllin. Tulomatkalla Münchenin lentokentällä meille sanottiin tsekkautuessamme sisään, että kone onkin jo täynnä. Minä hieman kiehahdin. Olimme varanneet liput kolme kuukautta aiemmin ja olimme lentokentällä ajoissa - ja kuitenkin meiltä oli viety paikat nenän edestä. Kone oli siis suomeksi sanoen ylibuukattu.
Meiltä pyydeltiin anteeksi ja meitä kehotettiin odottamaan niin kauan, että matkustajat ovat siirtyneet lentokenttäbussiin. Hetken päästä selvisi, että yksi paikka oli sentään vielä vapaana. Oli pari sekuntia aikaa miettiä mitä teemme. Vaimo patisti minua matkaan, ja minä annoin periksi. Niinpä lensin Helsinkiin, ja vaimo tuli toisella koneella Frankfurtiin, odotti siellä pari tuntia ja lensi sitten vielä eri koneella Helsinkiin.
Seikkailun makua siis. Itse lomakohteessa elämä sen sijaan oli rauhaisaa ja kaikin puolin mukavaa. Sää oli mitä mainioin: yhtä päivää lukuun ottamatta aurinko paistoi ja lämpötila hipoi 25:tä. Auringonpaiste oli lempeää, ja niinpä vietimme runsaasti aikaa ulkona terassilla ja uimme ahkerasti altaassa, jonka vesi oli sopivan vilpoista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kyllä on ihanaa kun mies kirjoittaa blogia! Olen etsinyt näitä miesten kirjoittamia kunnon (eli ei seksi/huumori) blogeja kissojen ja koirien kanssa.
Ja se vielä, että kuulostat ihan mun mieheltäni. Huomaan, että etsiskelen nimenomaan tällaisten tunteellisten, pohdiskelevien miesten blogeja. Mieheni aina sanookin, että miehet ovat romanttisempia kuin naiset, ja niin se varmaan on (ei tietenkään kaikkien miesten kohdalla), vaikka usein väitetään toisinpäin.
Kiitos Bella Donna kommentistasi!
Mukava kuulla, että tekstini ovat miellyttäneet sinua. Romantiikasta en taida kyllä kovin paljon ymmärtää, mutta pohdiskeleva ja - täytyy kai myöntää - melko herkkätunteinenkin olen.
Miehesi vaikuttaa muuten fiksulta tyypiltä...
Lähetä kommentti