Joululomani on alkanut. Lomanaikaiset sielunliikkeeni pakkaavat usein noudattamaan tiettyä kehityskaarta, joka on joiltakin osin karvaan makuinen. Kovasti toivon, että tällä kertaa ei kävisi niin...Alkulomasta minulle tuottaa vaikeuksia irrottautua työelämästä ja sen tuottamista huolista. Tulikohan nyt kaikki välttämätön tehtyä? Muistinko delegoida kaikki sellaiset tehtävät, jotka vaativat toimia loman aikana? Pitäisikö ottaa lomalle joitakin asioita valmisteltavaksi, jotta pääsisin loman jälkeen paremmin juoneen kiinni? Tänäänkin olen käynyt näitä kysymyksiä läpi.
Tämän jälkeen seuraa tavallisesti rauhallisempi ja seesteisempi vaihe, johon sekoittuu jopa iloa ja vapautuneisuutta. Olenhan nyt ansaitulla lomalla ja voin hyvällä omallatunnolla hellittää hetkeksi. Ainakin minulla olisi siihen laillinen oikeus. Tähän vaiheeseen liittyy lähes pakollisena käynti kirjastossa. Lainaan paksun pinon kiinnostavia kirjoja ja filmejä, joita tosin harvoin ehdin kaikkia lukea ja katsoa. Tuntuu vain tärkeältä ja kiehtovalta, että on mistä valita; lukutoukka ja jonkinasteinen filmihullukin kun olen.
Seuraava vaihe on sitten se, jonka jättäisin mielelläni väliin. Usein se kuitenkin tulee. Tämä vaihe on kuoppa, sielun sukellus, minimasennus. Sen voi laukaista melkein mikä tahansa, joka muistuttaa minua toistuvista huolen- ja pelonaiheistani. Juuri silloin kun olen jo päässyt rentoutumisen alkuun, juuri kun pinta on pehmennyt ja suoja ohentunut - juuri silloin se iskee.
Taustalla on kai jonkinlainen psykologinen lainalaisuus: sisäinen maailmani pyrkii tasapainoon. Koukkaus on korjaava liike. Sisimpäni kertoo, että on epänormaalia olla näin keveällä mielellä. Tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan jotain synkistelyä. Sitten tuntuu taas turvalliselta, vaikka onkin inhottava olo. Näin kävi viime lomallakin: yhden päivän olin kuin maani myynyt mies. - Pelkkää psykologiaa tämä kuvio ei kuitenkaan mielestäni ole; se on myös henkimaailman juttu.
Loppuloma voi hyvässä lykyssä olla varsin mukavakin. Mieliala on noussut ja olo kohentunut. Tosin lähestyvä töiden aloitus tuikahtelee jo taustalla pieninä pistoina. Olen huomannut, että parhaiten saan loman hyödynnetyksi, jos olen sen lopulla mahdollisimman pitkään poissa kotoa, muissa ympyröissä. Nytkin olen suunnitellut tekeväni niin.
